Henki kulkee - evä liikkuu

E ilen - pari päivää videon valmistumisen jälkeen - katsojia tällä oli alle puoli miljoonaa . Nyt 1 189 781. Aika huimaa. Minuun tällainen romantiikka uppoaa kuin häkä. Biisi on hyvä, toiminta paljastaa kovan ytimensä vähän kerrassa. On kuin sipulia kuorisi, itkettää sitä enemmän mitä enemmän kerroksia paljastuu. Ainakin kohteena olevaa tyttöä näyttää itkettävän. Hänen aidon hämmentyneen onnelliset kasvonsa ovat ällistyttävästi yhtä mielenkiintoiset seurata kuin itse puuhapoikien toiminta, jota he olivat kuulemma suunnitelleet parisen kuukautta. Youtuben kommenteissa syntyprosessista kerrotaan seuraavaa: I saw them on the danish Evening Show tonight and they said that at the moment they got her name, they "wicker" started painting her and making the tablecard with her name on it :) Took them 2 months to prepare it. Awsome job, I think :D This is a danish university student.. The idea came from his Master Degree in Medialogy. :) Katsojat ovat pääosin innois

Aristoteles sanoo: "Pelko on tuskallinen tunne jonka aiheuttaa tappavan onnettomuuden uhka." Tragedian katsoja eläytyy niin voimakkaasti näytelmän henkilöiden tilanteisiin, että tuntee samaa paniikkia ja kauhua kuin nämä. Katharsis

"Melkein" on hyvä ja armollinen sana. Sitä pitäisi viljellä enemmän. "Karita Tuomola, oikein kaunis ja jopa hyvän näköinen naisihminen tuli Ruttopuiston Sestoon, juuri kun olimme kaverini kanssa poistumassa kassalta. Meni ehkä sekunti tai kaksi kohteen tunnistamisessa, riippuen kummasta aloitti. Kuitenkin, Karita käveli suoraan kohti ja pyysi treffeille, ensin kaveriani ja sitten minua, ja sitten uudestaan kaveriani. No ei ihan, mutta melkein . 2004 kesällä Karita kyllä tuli tuonne Sestoon, ja olimme kyllä kaverini kanssa kassoilla, mutta Karita vain melkein puhui meille. Melkein blogi Harvat saavuttavat juuri sen mitä haluavat, mutta hyvin monet saavuttavat melkein sen. Ja puolisokin on useimmiten melkein sopiva, autokin on lähes kaikilla melkein kunnossa. Häviökin on usein melkein voitto, ja valhe melkein totta. -

Submarino osoitti taas kerran miten tärkeitä onnistumisen kannalta ovat oikeat näyttelijävalinnat. Näin pohjoismaisen elokuvapalkinnon voittaneen Submarinon Arktisen Upeeta elokuvafestivaaleilla Jyväskylässä. Käsikirjoitus ja ohjaus oli tanskalaisen Thomas Vinterbergin joka oli kehittelemässä Dogma -elokuvan periaatteita ja teki "Juhlat", joka lienee ohjaajan kiitellyin elokuva Submarinon ohella. Submarinon nähtyäni katsoin häneltä myös pari suuren budjetin elokuvaa: Dear Wendy ja It´s all about love . Ne olivatkin mielenkiintoisia elokuvia käsikirjoituksiltaan, sillä ne näyttävät aluksi ja keskikohdaltaan erittäin toimivilta ja kiinnostavilta, mutta onnistuvat epäonnistumaan kolmannen erän ansiosta lähes totaalisesti. Aiemmin ei ole tullut vastaan moista. Viimeisellä kolmanneksella molemmat elokuvat onnistuvat hukkaamaan hyvän kehittelyn ja hajoavat kerronnaltaan pilaten katsomiskokemuksen lähes täydellisesti. Ei liene katsonut kumpaakaan loppuun, vaikka ennen finaalia mole

La Mama -teatterissa Hesarin juttu aiheesta .

Saimaan kanavaa 1905-1915 Saimaalta 1905-1915 Saimaan kanava 1905 - 1915 Savonlinna 1905-1915 Lopuksi mökki Suomesta ihan vaan sen vuoksi kun sellainen mainitaan Anton Tsehovin Vanja-enossa : "I said we would invest the money in bonds and buy a villa from Finland..." Kuvaaja Prokudin-Gorskiĭ, Sergeĭ Mikhaĭlovich, 1863-1944 Lisää vanhoja kuvia Suomesta .

Eräs suosikkisarjoistani on Columbo , jota esitettiin vuosina 1971 - 2003. Itse pidän eniten noista 70-luvun jaksoista. Sarjan käsikirjoitukset noudattivat tiukkaa muotoa. Jaksot alkoivat murhan kuvauksella. Näytettiin tekijä ja uhri, näytettiin tekijän motiivi ja olosuhteet. Tekijät kuuluivat aina hyvinvoivaan yläluokkaan. Murhaaja näytetään lähes aina itsekkäänä ja häikäilemättömänä oman edun tavoittelijana. Usein vasta kolmanneksen jälkeen, kun teko, uhri ja syyllinen on näytetty, on aika tuoda sarjan päähenkilö paikalle. Columbo on hahmona vertaansa vailla. Sikariaan jatkuvasti polttava, loputtoman ystävällinen, vaatimaton ja nuhruinen poliisimies, joka ei näytä poliisilta lainkaan. Hänellä on lukuisia piirteitä, jotka tekevät hänestä humoristisen ja oudon hahmon: laiska koira, kehno auto, huonot vaatteet ja hajamielisyys. Ja vaimo, jonka kautta Columbolla on näkemys ja näkökulma ratkaistavaan juttuun, oli elämänpiiri mikä tahansa. Tyylitietoinen ratkaisu tekijöiltä on, ettei vaimo

Itse olen yhäkin katkera omalle äidilleni, joka soi minulle lapsuushelvetin aggressiivisen juopon nyrkkeilypallona ja lapsiorjana. Yleensä ensin murjottiin äiti ja sen jälkeen äitiään puolustamaan tullut tytär. Siinä sitten talvisin vippastiin hangessa karkuun paljain jaloin ja yöpaidassa, kun isäntä päätti että liiteristä ei ollut kannettu tarpeeksi puita ja toi päätöksensä julki haulikko käsissään. Miksi äiti ei lähtenyt? Jos itse jotenkin masokistisesti jaksaa nauttia (fyysisestä tai henkisestä) pieksemisestä, tai uskoo vielä pystyvänsä muuttamaan hullua, sinänsä oma päätös ja so what. Mutta lapsi ei voi yksin lähteä. Vihaan äitiäni varmaan loppuelämäni. Ainakin hänen loppuelämänsä. Heikko ihminen joka olisi voinut pilata ihmisenalun valinnoillaan. - Tyrannit haluavat hoivaa ja hellyyttä sille osalleen itsestä joka ehkä on jäänyt tätä vaille lapsuudessa ja muussa elämässä. Ja itse ollaan kylmiä ja kovia ja kaikki lempeys tulisi tulla ulkopuolelta, itse ei tarvitse va

Minna 17 v. Minna Canthin ihmiskäsityksestä Minna Canthin tuotanto syntyi varsin tiiviin ajanjakson sisällä 1880- ja 1890-luvuilla. Se ilmentää voimakkaasti käsitystä ihmisestä patologisena, viettiensä ja vaistojensa armoilla olevana toimijana. Syitä ankaraan ihmiskäsitykseen voidaan etsiä ja löytää Minna Canthin omasta elämästä. 1800-luvulla naisen elämä joutui murrokseen. Naisille haluttiin taata samat kansalaisoikeudet kuin miehille, tytöille alettiin vaatia lisää koulunkäyntimahdollisuuksia. Naisliike rantautui myös Suomeen vuosisadan alussa, se ajoi naisen aseman parantamista, mutta perheen sisällä ilmenevään epätasa-arvoisuuteen ei juuri puututtu. 1800-luvun lopulla nähtiin jo että tytöt tarvitsevat samoja tietoja kuin pojatkin. Tosin pitkään kannettiin huolta siitä, miten tytöt suoriutuvat pojille asetetuista teoreettisista opintovaatimuksista. Minna Canthin elämää ja hänen käsityksiään suuresti muokannut tapahtumakulku sai alkunsa hänen lähdettyä opiske

Hyvän tarinan yksi merkki on se, että se on uskottava. Uskottava teksti hengittää oikeaa ilmaa, sen poljennossa tuntuu elämän rytmi. Se tuntuu todelta. Se on tosi. Siksi luen niin mielelläni elämänkertoja ja muistelmateoksia. Mutta missä mielessä elämänkerran teksti sitten on tosi? Asiasta voi filosofeerata loputtomiin, mutta tosiasiaksi jää se, että vaikka elämänkerran kirjoittaja kuinka haluaisi peitellä ja jättää joitakin asioita pimentoon, on teksti silti arvokas juuri siksi, että se on tosi. Salatessaan tai yrittäessään peitellä elämänkerran kirjoittaja paljastaa eniten. Salailuyritys voikin olla se arvokkain paljastus, jonka lukija elämänkerrasta löytää. Selkein salailuyritys johon olen törmännyt löytyy Chaplinin omaelämänkerrasta. Siinä hän jättää sievästi mainitsematta kaikki työryhmänsä jäsenet. Siis joukon, jonka ansiosta hän eteni urallaan, jonka tuki oli tietyssä vaiheessa ratkaiseva ja jonka toimivuus mahdollisti Chaplinin luovuuden. Se oppi tuntemaan mestarin oikut ja toi

Luin kaksi onnettomuusraporttia. DC-3 tyyppisen lentokoneen OH-LCA maahan syöksy Maarianhaminan lentokentän lähellä 8.11.1963 sekä DC-3 tyyppisen lentokoneen OH-LCC maahan syöksyminen Koivulahdella 3.1.1961 Kyseessä olevat onnettomuudet kuuluvat maamme tuhoisimpien lento-onnettomuuksien joukkoon. Molemmissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Molemmissa yhteisenä piirteenä oli kehno keli. Näkyvyys oli huono. Toiseen onnettomuuteen syyksi löytyi lentäjän ja perämiehen humalatila, toisessa epäiltiin korkeusmittarin epäkuntoisuutta. Toinenkin yhteinen piirre löytyi: molemmissa tapauksissa lentokone lensi liian matalalla. Molemmissa epäiltiin myös inhimillisen virheen olleen tekijänä. Koivulahden tapauksessa humalassa ollut lentokapteeni teki virheellisen ohjausliikkeen, johon ei ollut varaa, koska lentokorkeutta oli liian vähän. Maarianhaminan tapauksessa lentäjä yritti laskeutumista, vaikka oikeampi ratkaisu olisi ollut lentää varakentälle. Tutkimusraportissa viitataan lähinnä rivi